sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Varovaisuus

Ärsyttää...Olisipa ihaninta ikinä olla huolettomasti raskaana ja uskoa ensimmäisen positiivisen testin jälkeen, että jep, meille tulee vauva, mutta ei. Ehkäpä se on tällä taustalla täysi mahdottomuus. Yksikään alkanut raskaus ei ole ollut minulle huoleton ja varma. Kaikissa kolmessa edellisessä raskaudessa olen vuotanut ja ollut huolissani, no kaksi niistä meni kesken, joten jonkinmoista aihetta huoleen olikin. Tässä raskaudessa taas en ole vielä vuotanut ollenkaan ja nyt olenkin huolissani siitä. Phuh, aina pitää murehtia jotain.

Toinen asia, josta olen huolissani on kirotut Clearbluen digitaaliset viikkonäyttötestit. Tein silloin pp 14 moisen testin ja sain tulokseksi 2-3 viikkoa. Edellisellä kerralla sain pp 21 eli rv 5+2 näkyviin 3+, nyt näytti 2-3. Päivä meni itkiessä ja surressa epänormaalisti alkanutta raskautta. Seuraavana aamuna tein uuden ja tulos oli 3+. Kun purin nuo testit, oli viikkoja mittaava viiva selvästi vahvempi kuin kontrolliviiva, kun edellisenä päivänä se oli vaaleampi. Tuntuisi, että ei se noin nopeasti voi vahvistua päivässä. Liekö syynä ollut laimeampi pissa vai nouseeko hcg todellakin epänormaalin hitaasti, se on vaivannut mieltä. Pregcheckin liuskatestit taas ovat kirkuneet vahvaa viivaa (vahvempaa kuin viimeksi) jo pitkän aikaa, joten en tiedä mistä on kyse. Jos olisin tehnyt pelkkiä liuskia olisin tyytyväinen hcg:n nousuun, sitten taas jos olisin tehnyt vain viikkonäytöllisiä, olisin suunnattoman suuressa paniikissa. Nyt olen ristiriitaisissa tunnelmissa enkä tiedä mitä ajatella...kumpaan luottaa.

Kolmas huolta aiheuttava asia on oireet. Tai siis oireiden vähyys. Tosin koko ajan oireet vahvistuvat ja tänään olen ollut kuin krapulassa koko päivän, sellainen ällötys on vallannut minut. Mitään ruokaa ei tee mieli, ei ollenkaan, yäk. Appelsiinimehua voisin juoda litratolkulla. Rinnat ovat vaihtelevasti arat, nyt aremmat kuin muutama päivä sitten. Tokihan raskaudet ovat erilaisia, mutta testiristiriitaan yhdistettynä oireiden vähyys saa ajatuksissa varovaiseksi, en ollenkaan osaa luottaa tilanteen jatkumiseen. Vielä puolitoista viikkoa ennen varhaisultraa...piina siis jatkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti