Uusi viikko poksahtaa

Nyt mentiin seitsemännelle raskausviikolle eli ollaan päivissä 6+0. Tulin perumaan sen eilisen puheen oireiden vähäisyydestä. Tänään on ollut aivan järkyttävän huono olo ihan koko päivän. Edellisessä raskaudessa pahan olon aallot alkoi rv 6+5 säännöllisinä ja päivittäisinä kavereina. Nyt täällä ollaan ympärivuorokautisessa ällötyksessä. Kaiken otan vastaan ja kaiken kestän, jos tästä vauva meille suodaan. Edelleen tosin ne viikkonäytölliset testit mieltä painaa ja huolta aiheuttaa, mutta päivä kerrallaan kohti varhaisultraa, eipä tässä muu auta. Viimeksi ensimmäinen ruoka, joka alkoi tökkimään oli kana, nyt se on tonnikala, yök. Pikkumies ja isämies söivät tänään tonnikalakastiketta lounaaksi, minä en. Onneksi tässä ravintolassa pelaa vaihtoehtoiset ruokailut ja isämies haki minulle kaupasta, mitä minun mieli teki (pakastepizzaa :P).

Parin päivän päästä lähdetään appivanhempien luokse kyläilemään. Samaan reissuun mahtuu konserttimatka ystävän kanssa. Saa nähdä miten tämän oman olonsa pystyy peittämään ilman, että kukaan arvaa, mistä on kysymys. Veikkaan, että tämän ystävän kanssa se on hankalaa, hän on asian laidan arvannut jo kahdesti aiemminkin. Konserttireissuun liittyy lisäksi jännitysmomentti liittyen pikkumieheen, sillä se on ensimmäinen kerta, kun olen hänestä erossa yön. Itkettää jo valmiiksi, vaikka tiedän, että pikkumies jää isämiehen ja isovanhempien hyvään hoitoon ja että tämä tekee sekä hänelle, että minulle hyvää. Jännittäviä päiviä siis edessä. :)