Taas pidetään hullua hulluuden partaalla. Aamulla huomasin, että ruskea tuhru on tullut taas vierailulle. Taas olen itkenyt ja pelännyt pahinta. Ärsyttää, että kun pelko on muutenkin läsnä, niin tällaiset jutut vaan ruokkivat sitä ja saavat minut aivan täysin paniikkiin. Huomenna menisi poksahdellen uudet viikot, mille en vielä koskaan ole päässyt. Saa nähdä päästäänkö sinne asti. Anteeksi synkkyyteni ja pessimistisyyteni, mutta en pysty tässä tilanteessa muuhun, vaikka olenkin lukenut, että ruskeat tuhrut voivat olla myös normaalia. Voi kun voisikin olla rennosti ja hyvillä mielin, odotella rauhassa ajatuksella raskaana kunnes toisin todistetaan.
Yö menee taas sydän syrjällään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti