Hui! Viikon päästä meillä on aika Naistenklinikalle Helsinkiin, mennään suunnittelemaan pakastettujen alkioiden kohtaloa. Tarkoitus olisi alkaa sulattelemaan ja siirtämään niitä heti, kun vain mahdollista. Meidän ei oikeastaan tarvinnut miettiä, miten niiden kanssa edetään, molemmille oli selvää, että tässä ei enää nuorruta, joten uutta putkeen vaan. Tähän ajatukseen toki vaikuttaa tuo helppo vauva, joka meillä asustaa, jos hän olisi valvottanut yöt ja ollut vaikeasta koliikista kärsivä, saattaisi ajatukset olla toisenlaiset, mene ja tiedä.
Uudet hoitokuviot ei kuitenkaan ole helppo pala. Törmäsin synnytyksen jälkeen useampaan lääketieteen ammattilaiseen, jotka yksi toisensa jälkeen rummuttivat luomuvauvan mahdollisuutta, kun korkki on vihdoin saatu auki. Naureskelin jokaisen tuonsuuntaisen kommentin jälkeen, mutta jonkun jäljen ne kuitenkin jättivät, sillä omien kiertojen tammikuussa alettua, olen odotellut tuota rummutettua luomuihmettä, turhaan tietenkin. Se lapsettomuuden katkera kalkki nostelee taas päätään.
Pelkäänkin, että todennäköiset epäonnistumiset tulevat olemaan henkisesti rankkoja, rankkoja eri tavalla kuin ensimmäisellä kierroksella. Tällä kertaa syli ei ole tyhjä, joten joudun varmaan painiskelemaan sen ajatuksen kanssa, että onko minulla oikeutta surra epäonnistumisia, kun olen jo tämän yhden saanut. Voiko syli olla yhtä aikaa täynnä ja tyhjä? Myös sitä olen pohtinut, että olenko itsekäs, jos suren epäonnistumista, joka tässä kohtaa olisi onni tämän ensimmäisen vauvan osalta, hän saisi äidin ja isän jakamattoman huomion pidempään. Onko minulla oikeutta tai lupaa toivoa tässä kohtaa toista lasta? Olen pessimisti ja siksi suunnittelen ja pohdin aina kaikki kielteiset vaihtoehdot läpi, en nimittäin ole missään kohtaa pohtinut, että entäpä, jos onnistummekin... Vaikkakin kyllä noihin uusiin hoitoihin suhtautuu omanlaisella kutkuttavalla jännitykselläkin, ei kai niihin muuten tulisi lähdettyäkään. Onko muita samassa tilanteessa olevia tai saman jo läpikäyneitä? Mielelläni kuulisin ajatuksianne :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti