Vauvantekohomma

"No eiks me ruveta vauvantekohommiin? 

Mä sanon "uuh" sä sanot "aah"
Ja siitä tulee vauva
Joo, mä sanon "uuh" sä sanot "aah"
Ja siitä tulee vauva
Se on simppelii..
Beibi beibi beibi
Hei!

Vauvanteko homma se on simppelii, siihen tarvitaan vaan äiti ja isukki..."

Kuuntelin eilen jotain vanhaa cd:tä ja sieltä soi ihan kuin kiusallaan tämä Soul Captain Bandin biisi. Kylläpä sitä oli tietämätön ja lapsellinen tuota kuunnellessa. Luotin ihan oikeesti siihen, että näinhän se menee. Vaikeuksia on vain joillain kaukaisilla tuntemattomilla ihmisillä ja eihän ne vaikeudet nyt niin yleisiä ole, en minä ainakaan tule niistä kärsimään. Jätettiin puoli vuotta ennen häitä e-pillerit pois ja turvauduttiin kondomeihin. Eräällä kerralla sitten kävi niin, että kyseinen väline meni rikki ja haettiin varmuuden vuoksi apteekista jälkiehkäisypillerit, kun hääpuku oli jo hankittu. Näin jälkeen päin ollaan naureskeltu tuolle tapahtumalle, turhaan meni nekin rahat. :D Muistan myös MONET kerrat, kun olen paniikissa stressannut unohtunutta pilleriä, little did I know. Toki jotkut voivat tuosta tulla raskaaksi, mutta ei se raskaaksi tuleminen ihan yleiselläkään tasolla tunnu kaikista helpointa olevan. Harvassa ovat he, joilla onnistuu kertalaakista, silloinkin kyse on usein vahingosta, iloisesta tai surullisesta sellaisesta.

Ehkä tämä ajatus siitä, että raskaaksi tulee pelkästään miestä koskettamalla juontaa juurensa koulun seksivalistukseen. Mielestäni on hyvä, että sitä on ja se on ravistelevaa luonteeltaan ja ehkä jopa pelottelevaa, mutta mielestäni jossain kohtaa esim. biologian tunneilla voisi tuoda esille myös tämän toisen puolen. Ehkä se ei olisi silloin niin iso järkytys, jos sen joutuu kokemaan. Omassa lähipiirissäni kaikki ovat tulleet nopsaan raskaaksi, toki yritystä on voinut olla muutamia kuukausia, mutta ei kenelläkään muulla yli neljää vuotta tai sitten se on vaiettu asia. Itse olen halunnut tuoda tätä asiaa julki ihan sen takia, että ihmiset, jotka ehkä salaa kärsivät lapsettomuudesta, kokisivat, että on olemassa muitakin. Itselle se on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Voisinkin melkein jatkaa tuota biisiä seuraavilla sanoilla: Vauvantekohomma se on simppelii, siihen tarvitaan vain äiti ja isukki ja lääkäri ja muutama sairaanhoitaja tai kätilö ja laboratoriotyöntekijät ja synarelaa, puregonia, pregnyliä, lutinusta, punkteerausta, hedelmöitystä alustalla, siirtoa, pakastusta, piinapäiviä, testejä, paniikkia ja epätoivoa ja lopuksi ehkä onnistumista.

(Loppuun omasta olosta: siis rinnat on ihan julmetun kipeet!!! Lutinus loppui ja joka vessassa käynti on paperin tiirailua. Muuten ei mitään närästystä kummempaa tai no pissi on sellasta neon keltaista ja haisee erilaiselle tai haistan sen erilaisena, hajuaisti kun on muutenkin aika hyvin terästäytynyt. Lottopallo EI tykkää kahvin tuoksusta, mutta rakastaa kapriksia.)