Tällänen näkyi clearbluen viikkonäytöllisessä testissä tänä aamuna alle minuutissa. Vielä hän vissiin mukana on ja pesää tekee ainakin sellanen nippailu yhdessä ja samassa kohdassa on vielä jatkunut. Hauras tämä onni vain on, kun jokainen asia, jonka sanon miehelle ääneen tai tänne kirjoitan tuntuu pirujen maalaamiselta seinille. Tuntuu, että nyt se sit loppuu, kun siitä puhun. Eihän se näin mene, mutta tällä historialla olisi varmaan ihmeellistä, jos en asiaan supervarovaisesti suhtautuisi. Kuitenkin kaksi erittäin karvasta pettymystä ja koettua keskenmenoa, ovat jättäneet syvät arvet tuonne sydämeen.
Eilen tuli epikriisi Naistenklinikalta, jossa mainittiin viime kertainen ovum abortivum. Mulle tuli hillitön itkukohtaus ja suuri pelko, että sama on edessä taas kerran. Eihän tässä auta kuin mennä päivä kerrallaan ja yrittää iloita jokaisesta päivästä, muuten menee monta tärkeää hetkeä kokonaan ohi. Helpommin sanottu kuin tehty...
<3
VastaaPoistaKiitos <3
Poista